Olemme aloittaneet Wikimedia Suomen 13.12.2025 syyskokouksessa julkaistavan ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelun. Tehtävä toimintasuunnitelma pohjautuu wikikyselyn tuloksiin sekä lokakuussa valmistuneeseen Wikimedia Foundationille jätettyyn avustushakemukseen.
Toimintasuunnitelman kirjoittamista varten järjestämme kaksi tapaamista verkossa ja yhden IRL-tapaamisen. Tapaamiset ovat avoimia kaikille.
Wikikyselyn käyttö vuoden 2027 kesällä avustushakemuksen ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena olisi saada seuraavan vuoden strategian ja toimintasuunnitelman luonnokset valmiiksi ennen lokakuuta 2027.
Seuraavan kolmivuotisstrategian (vuodet 2027–2029) valmistelu. Syyskokouksessa 13.12.2025 käydään myös läpi nykyisen strategian etenemistä.
Palautetta ja konkreettisia toimintaehdotuksia voi tehdä jättämällä ehdotuksia myös wikikyselyyn. ( https://wikikysely.toolforge.org ) Tällöin niistä näkee myös suoraan onko ehdotuksille kannatusta.
Kävimme 11.9. läpi wikikyselyn kysymyksiä ja vastauksia yhdistyksen toiminnan osalta, ja ne toivat esiin runsaasti ajatuksia. Seuraava työpaja, jossa käydään läpi Wikipediaan / Wikimedia-liikkeeseen yleisesti liittyviä kysymyksiä, on tänään tiistaina 16.9.2025 kl 18 etänä (Google meet -linkki). Tervetuloa mukaan!
Tähän astisten 33 henkilön kysymysten ja vastausten perusteella yhdistyksen rooli avoimen tiedon edistäjänä ja yhteisön toiminnan mahdollistajana nähdään tärkeänä, ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti viestintä, sillä puolet vastaajista koki sen riittämättömäksi. Wikimedia Suomea pidettiin myös yhä liian Helsinki-keskeisenä.
Perinteinen yhdistystoiminta (hallitus, byrokratia) ei vastauksien perusteella houkuttele, mutta matalan kynnyksen osallistumismuodot – kuten kerhot, retket ja etätapaamiset – kiinnostavat selvästi enemmän.
Yhdistykseltä toivottiin myös vahvempaa panostusta koulutukseen, harjoitteluun ja uusien muokkaajien tukemiseen. Prioriteettina pidettiin ohjesivujen ja opastuksen kehittämistä ennemmin kuin työkalujen teknistä jatkokehitystä – poikkeuksena kuvien siirron helpottaminen Finnasta Commonsiin, jota kannattivat lähes kaikki kysymykseen vastanneet.
Samankaltaista laajaa kannatusta saivat lisäksi Wiki Loves Monuments– ja Punaisten linkkien naiset -kilpailujen jatkaminen. Yleisötyö koettiin siis lähtökohtaisesti tärkeimmäksi toimintamuodoksi.
Tarkempia kommentteja ehdotuksista
Helpoimmin toteutettavia ideoita wikikyselyn kysymyksissä on Wikipedian Lähdekirjastosta tiedottaminen. Lähdekirjasto on wikiprojekti, jossa wikipedistit saavat pääsyn tieteellisiin lehtiarkistoihin kuten Jstoriin tai Nature-lehteen. Wikipedistien pääsyyn sähköisiin aineistoihin on myös perinteisesti Wikimedia Suomen budjetissa varattu rahaa, mutta tätä on aika vähän käytetty.
Toinen asia joka on helppo ottaa mukaan toimintaan on Yleisestä käyttösäännöstöstä kertominen, koska siihen Wikimedia Suomen on perehdyttävä oman toimintansa takia joka tapauksessa ja laadittava siihen liittyvää dokumentaatiota. Samalla on luontevaa jakaa tietoa siitä muille suomalaisille wikiprojekteille myös.
Viestinnän osalta tarvittaisiin kuitenkin tietoa siitä, millaista viestintää kaivattaisiin lisää ja ennen kaikkea missä kanavissa tulisi viestiä?
Yksi iso kysymys sosiaalisen median viestinnästä on se, että tällä hetkellä ollaan oltu pitkälti ainoastaan Facebookissa (mm. Wikipedian ystävät -ryhmä), mutta yleisesti ottaen näkyvyyden saaminen Facebookissa vaatii maksamista näkyvyydestä, johon ei olla lähdetty. Onko siellä siis tarvetta olla, ja jos ei, niin mitkä ovat vaihtoehdot sille? Vaihtoehdoksi on ehdotettu Fediversumin palveluita, mutta tämä ei ole ainakaan vielä saanut laajaa kannatusta.
Se, minkä olemme tunnistaneet jo aikaisemmin on, että blogikirjoittamista on tehty liian vähän, vaikka kerrottavaa olisi ollut. Viestintää on myös tarkoituksella keskitetty wikimedian muokkaajien luokse wikien ja Phabricatorin sisälle sen sijaan, että olisi viestitty esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä on toiminut ihan kohtuullisesti esimerkiksi pysyvän dokumentaation luomisessa ja wikipedistien tavoittamisessa.
Korkeakouluyhteistyön ja työkokeilujen yms. osalta yksi matalan kynnyksen tapa aloittaa olisi laatia yhdistyksen verkkosivuille dokumentaatio niitä varten, jotka etsivät Wikimedia Suomesta työkokeilu-, työharjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkaa. Toinen konkreettinen asia on osallistua tarjoamalla projekteja Google Summer of Codeen ja Outreachyyn, jotka ovat stipendejä avoimen lähdekoodin ohjelmointiin. Siviilipalveluspaikkojen osalta yhdistyksen strategia on varmaankin löytää hakijalle Wikimedian in Residence -paikka suuremmasta organisaatiosta. Tällöin kyseinen organisaatio toimisi virallisena siviilipalveluspaikkana, ja Wikimedia Suomi tukisi näitä Wikipedia- ja Wikidata-projektien asiantuntijana.
Ehdotuksiin kuului myös vapaaehtoisten järjestämien wikikerhojen, valokuvausretkien, työpajojen ja etätapaamisten organisointi. Tässä kysymyksenä on, että vaikka moni vastaajista kannattaa näitä toimintana yleisellä tasolla, niin kuinka moni olisi kiinnostunut osallistumaan näihin myös itse? Wikipedia-luentoja ja muokkaustyöpajoja yhdistys järjestää ainakin silloin, kun eri tahot ovat näistä meihin yhteydessä. Muokkaus- ja valokuvakilpailut sekä valokuvausretket jatkuvat myös.
Ehkä toistaiseksi isoimpana suunnitelmia sitovana projektina on suunnitelma osallistua ensi vuonna Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen siten, että järjestäisimme siellä suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten wikipedistien tapaamista ja osallistuisimme OuluLöyly-hackathoniin. Tämän laajuus selviää sen myötä, kun OuluLöyly-tapahtuman hakemat eri avustushaut saavat päätöksensä.
Yleisötyön haasteet
Yksi merkittävimmistä yleisötyön haasteista on resurssien riittävyys. Laajamittainen yleisötyö vaatii rinnalleen tukitoimintaa, mutta meillä ei ole ollut kapasiteettia toteuttaa molempia samanaikaisesti. Tämä on rajoittanut kykyämme hyödyntää yleisötyön tuloksia ja on ollut tärkein yleisötyötä rajaava tekijä – ei niinkään se, etteikö yleisötyötä voisi tehdä määrällisesti enemmän.
Vaikka olemme melko teknisesti orientoitunut ryhmä, olemme samalla todennäköisesti eniten Wikipedia-työpajoja järjestänyt taho Suomessa. Yleisötyötä olemme siis tehneet runsaasti, mutta kokemuksemme perusteella yksi vaara on se, että yleisötyö ”kannibalisoi” muuta toimintaa.
Jos esimerkiksi siirretään yksi kolmesta osa-aikaisesta työntekijästä teknisistä tai helpdesk-tehtävistä yleisötyöhön, tämä vaatii sekä varsinaisen yleisötyöhön käytetyn ajan että sen edellyttämän lisääntyneen tukitoiminnan. Tässä tekninen ja muu toteutuskyky on siis ollut useammin pullonkaulana yleisötyölle kuin päinvastoin, ja olemme tarvinneet lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät MediaWikin, wikikoodin, Wikidatan ja tekijänoikeuksien kaltaisia asioita. Tästä syystä olemme priorisoineet teknisen osaamisen vahvistamista yleisötyön laajentamisen sijaan.
Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi yleisötyön näkökulmasta tämän vuoden Outreachy-projekti oli selkeä menestys: noin 20 uutta muokkaajaa teki Wikipedia-tunnukset, opetteli Phabricatorin ja Wikimedia-gadgettien käytön sekä muokkasi Wikimedia Commonsia. Tuloksena korjattiin Cat-a-lot-työkalusta iso joukko bugeja ja lisättiin HotCat:iin tuki Wikimedia Commonsin data-nimiavaruudelle. Täältä voit lukea Adiban, joka oli harjoittelijana projektissa, kokemuksista.
Vapaaehtoisten tarpeet
Toinen keskeinen huomio koskee vapaaehtoisten tarpeiden ymmärtämistä. Osallistujia kiinnostavat eniten sellaiset toimintamuodot, jotka ovat omaehtoisia eivätkä luo heille lisätyötä tai -vastuita.
Yhdistys painottaa toiminnassaan usein rahoituksen saamisen takia avustushakemusten täyttämistä raportteineen ja näyttävien tapahtumien järjestämistä. Kokemukseni mukaan nämä eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisten – olivatpa he wikipedistejä tai yhdistyksen aktiiveja – kannalta kovinkaan tärkeitä. Heille tärkeää on, että perusasiat toimivat.
Käytännössä vapaaehtoiset arvostavat mahdollisuutta järjestää omaa toimintaansa sujuvasti ilman byrokratiaa ja saada apua ongelmatilanteissa.
Kansainväliset vaatimukset
Kolmas toimintaa ohjaava tekijä on kansainvälisten vaatimusten toteuttaminen. Koska toimimme pääosin Wikimedia Foundationin avustuksilla, toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia. Käytännössä mitattavia asioita ovat esimerkiksi uudet muokkaajat, muokatut artikkelit sekä Wikimedia Commonsiin tallennetut ja eri wikeissä käytetyt kuvat.
Yksinkertaisin tapa lisätä vaikuttavuutta on tehdä asioita, jotka ovat hyödynnettävissä tai kopioitavissa muihin wikeihin suomenkielisen alueen ulkopuolella. Toinen on, että teemme Wikimedia-liikkeen sisällä jotain, mitä hyödynnetään Wikimedia-liikkeen ulkopuolella. Esimerkiksi melko suuri osa Wikidatasta on tällaista sisältö,ä jota hyödynnetään myös muualla.
Kansainvälisen wikiyhteisön kannalta oleellisia ovat myös Affiliate Health Criteria -säännöt, joilla seurataan WMF:n kumppaniverkoston toimijoiden elinkelpoisuutta. Pyrimme systemaattisesti parantamaan kriteerien toteutumista sekä omassa toiminnassamme että suomenkielisessä wikiyhteisössä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta jos saamme vuosittain yhden listalla olevan asian parannettua, se on jo edistystä.
Tulevaisuuden tavoitteet
Nämä rajat eivät ole este toiminnalle, vaan ne määrittävät sen kehykset, joiden sisällä toimimme. Ymmärtämällä rajat voimme keskittyä sellaiseen toimintaan, joka:
hyödyntää nykyisten aktiivien osaamista
motivoi vapaaehtoisia osallistumaan
tuottaa mitattavaa vaikuttavuutta
kiinnostaa sekä paikallista yhteisöä että kansainvälistä Wikimedia-liikettä
on toteutettavissa käytettävissä olevilla resursseilla
Wikikysely on ollut avoinna kaksi viikkoa, ja siihen on osallistunut 29 vastaajaa. Wikipedistien ja wikimedistien vastauksista alkaa hahmottua jo selkeitä linjoja. Jotta yhteisön ääni kuuluisi mahdollisimman laajasti, tarvitsemme kuitenkin vielä lisää näkemyksiä. Vastaamalla ennen syyskuun puoliväliä voit olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä Wikimedia Suomi tekee ensi vuonna. ( vastaa kyselyyn )
Kyselyssä kysymykset ovat kyselyyn osallistujien lisäämiä, ja niihin vastataan yksinkertaisesti ”Kyllä” tai ”Ei”. Vastaukset näkyvät kaikille reaaliajassa anonyymisti ja kertovat, mistä olemme samaa mieltä ja missä mielipiteet eroavat.
Mihin kerättyä tietoa käytetään?
Syksyn aikana Wikimedia Suomi valmistelee ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Syyskuun lopussa jätetään Wikimedia-säätiölle vuosiavustushakemus, ja marraskuun loppuun mennessä viimeistellään toimintasuunnitelma. Kyselyn tulokset ohjaavat valmistelua: haluamme tietää, mikä toiminta on yhteisön mielestä tärkeintä. Päätösesityksiin ja pöytäkirjoihin lähteistetään niiden perustana olevat yhteisön mielipiteet.
Miten voit vaikuttaa?
Voit osallistua joko vastaamalla kyselyyn tai tulemalla mukaan työpajoihin, joissa käydään vastauksia läpi ja muokataan niiden pohjalta tekstiä vuosiavustushakemukseen. Työskentely muistuttaa Wikipedian muokkaamista: kuka tahansa voi osallistua itsenäisesti verkossa tai yhdessä työpajoissa. Voit seurata toimintaa projektisivulla.
Työpajoissa tarkastelemme kysymyksiä ja vastauksia, etsimme kannatusta saaneita ideoita ja muotoilemme niistä konkreettista toimintaa. Tarvittaessa voimme myös esittää kyselytyökalussa jatkokysymyksiä. Jos vastauksissa kyseenalaistetaan nykyisiä toimintaa jota pidämme tärkeänä jatkaa, keskustelemme siitä, pitäisikö toimintaa muuttaa vai perustella sen merkitystä paremmin. Kuukauden aikana muotoilemme kyselyn tuloksista tekstin vuosiavustushakemukseen.
Työpajoihin voi ilmoittautua osoitteeseen info (at) wikimedia.fi tai jättämällä viestin järjestäjille Wikipediassa. Osallistumalla kyselyyn ja työpajoihin pääset suoraan vaikuttamaan Wikimedia Suomen toimintaan. Tervetuloa mukaan!
Last year’s objective: Our goal is to have 1,000 new, well-sourced biographies of women created and 40 new editors during the initiative; share of women’s biographies from ~19.5 % to over 20 %.
This year’s objective: Make bias visible and focus on closing the gaps in participation and content by organizing 3-5 events, with 1000 new articles of well sourced biographies of women/minorities.
Hosting writing events for closing gender gap (Womens month events, Women in Red)
Support third parties when they are organizing events,
Co-operate with Finnish Wikipedia’s Weekly competitions and other competitions
Improve the ability to participate in Finnish Wikipedia’s competitions with minority languages in Finland
So far this year, we have had two major online events that address the gender gap on the Finnish, Inari Saami, Northern Saami, and Livvi-Karelian Wikipedias. The Skolt Saami incubator project has also been included in these events, although the gender gap there is actually the reverse of what it is everywhere else: all of its biographies are about women.
The first event (Viikon_kilpailu_2021-10) was held in conjunction with the Weekly Competition in the Finnish Wikipedia, which started on International Women’s Day. Like last year, the week-long competition gave editors points for writing biographies about people whose gender value is not male in Wikidata.
For the first event, 23 of the 25 editors who registered for the weekly competition went on to edit articles. These 23 editors created 83 articles, improved those 83 and another 224 articles, added 207 new images, and added 592 references to sources in Finnish, Inari Saami, and Northern Saami. Out of all of the 307 articles that were created or edited during the competition, a whopping 45 of these were in Inari Saami, a language of approximately 400 speakers whose Wikipedia had been launched in October 2020, only a few months before the competition. Many of these articles were written about the CASLE language masters , who are one of the major reasons Inari Saami is thriving.
Punaisten linkkien naisten pisteet
The second event (Wikiprojekti:Punaisten_linkkien_naiset_2021) started off with a bang as the Finnish Wikipedia rushed past the magic 20% marker for biographies about women already on the first day of the competition. This month-long Women in Red edit-a-thon saw 154 editors sign up for the competition, of whom 108 ended up participating in Finnish, Inari Saami, Northern Saami, and Skolt Saami. If we compare this year’s competition to the previous two years combined, this year was a smashing success. In the 2019 and 2020 competitions combined, editors created a total of 1540 articles, added a total of 1043 images, and added a total of 6643 sources. In 2021 alone, editors added more images and sources than in both 2019 and 2020 combined and just barely missed doing the same for creating new articles.
Kuvakaappaus Muijii Wikipediaan FB-tapahtumasta
Part of this success is indubitably due to partnering with author and speech artist Jenni Janakka, whom we first worked with back in 2019 during that year’s Women in Red competition. Together we organized a virtual mini-editathon on Facebook , where a representative of Wikimedia Finland and Janakka showed viewers how to edit Wikipedia and encouraged them to follow along by editing at the same time. This was followed by a second mini-editathon for social media influencers. Janakka always brings with her a list of suggested topics that the stereotypical Wikipedia editor would not necessarily think about adding to Wikipedia, if they even knew they existed in the first place. This results in a much more diverse range of topics than we normally see in these types of competitions.
By the end of the competition, the gender gap in the Finnish Wikipedia peaked at 20.53%, Inari Saami at 52.68%, and the biographies on the Skolt Saami incubator continued to be 100% about women. There were no changes in the figures for the Northern Saami or Livvi-Karelian Wikipedias during the competition.
Wikimedia Suomi järjestää koko huhtikuun kestävää Punaisten linkkien naiset -kilpailua jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Sen tavoitteena oli alun perin lisätä henkilöartikkeleita naisista suomenkielisessä Wikipediassa. Kun kilpailua käynnistettiin vuonna 2018, peräti 82% kaikista suomenkielisistä henkilöartikkeleista kertoi miesten elämästä ja saavutuksista. Kilpailun aikana naisista kirjoitettiin liki 1000 uutta artikkelia.
Seuraavana vuonna aihepiiri laajennettiin koskemaan myös muunsukupuolisia. UNESCO:n kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten teemavuoden kunniaksi kielivalikoima laajennettiin vielä kolmella saamelaiskielellä — pohjoissaamella, inarinsaamella ja koltansaamella — vaikka vain pohjoissaamella oli silloin oma Wikipedia. Tällä kertaa tuhannen uuden artikkelin raja meni rikki kolmella eri kielellä.
Vuonna 2020 säännöt ja kielivalikoima olivat samat kuin edellisenä vuonna, mutta muokkaustapahtumat peruutettiin pandemian vuoksi. Vaikka artikkeleita tuli vain vajaa puolet edellisten vuosien tuloksesta, tämä oli ensimmäinen kerta, kun artikkeleita kirjoitettiin myös inarinsaameksi. Tämä oli hieno näyttö inarinsaamenkielisten halusta luoda oma Wikipedia ja lokakuussa 2020 tämä unelma toteutui.
Entä tänä vuonna? Jo aiemmin viikon kilpailun kielivalikoimaan kuulunut livvinkarjala lisättiin kielivalikoimaan. Tähän asti on ollut yksi muokkaus tällä kielellä ja toivon mukaan tulee lisää. Alkutilanne suomenkielisessä Wikipediassa on parempi kuin vuosiin ja 20 prosentin raja meni jo rikki kilpailun ensimmäisenä päivänä. Pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa noin kolmannes artikkeleista käsittelee naisia tai muunsukupuolisia ja inarinsaamenkielisessä jo yli 43 prosenttia. Pienen pieni koltansaamenkielinen testiwikipedia kuitenkin päihittää nämä kaikki, koska siellä kaikki neljä artikkelia käsittelevät naisia!
Vuoden 2019 huikea tulos johtui osittain myös ensimmäisestä Muijii Wikipediaan -tapahtumasta, jonka järjesti asennemuija ja freelance-kirjoittaja Jenni Janakka. Tänä perjantaina tapahtuma järjestetään uudelleen Facebook-tapahtumana.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: Wikimedia Serbia järjestää jo toisena vuonna peräkkäin kansainvälistä viikon kestävää muokkaustapahtumaaromanien kansallispäivän kunniaksi 1.–8.4.2021. Vaikka Wikimedia Suomi ei ole mukana järjestämässä tapahtumaa, aihepiiri on meillekin hyvin tärkeä. Tapahtumassa on valmiiksi laaditut, laajat aihelistat, joista voi poimia aiheen tai joihin voi lisätä omat artikkelitoiveet. Kirjoittaa voi vielä pari päivää paitsi suomeksi myös vlaxinromanilla ja suomenromanilla.
Näihin tapahtumiin voi kuka tahansa osallistua luomalla käyttäjätunnuksen Wikipediaan, ilmoittautumalla osallistujaksi kilpailusivulla ja muokkaamalla aiheisiin liittyviä artikkeleita tapahtumien aikana.
Yhteydenotot: ● Kimmo Virtanen, Zache ● Wikimedia Suomen wikiteknikko ● Sähköposti: kimmo.virtanen (at) wikimedia.fi
Teimme 14. syyskuuta opastetun valokuvausretken Vallisaareen. Saaressa kiersimme Aleksanterin kierroksen kuvaten matkalla olleita rakennuksia ja muuta ympäristöä.
Retkellä oli mukana yhteensä 11 henkilöä opas mukaanlukien. Porukka pysyi hyvin mukana koko aan vaikka sää vaihteli sateen ja auringonpaisteen välillä. Retki kesti noin kolmisen tuntia. Tämän jälkeen neljä osallistujaa, minä mukaanlukien, jatkoi vielä Kuninkaansaarelle. Wikimedia Commonsiin ja Ajapaikkiin retkestä on tallennettu tähän mennessä noin 200 kuvaa.
Omien tilastojeni mukaan olin saarella kuutisen tuntia, kävelin 8km ja otin noin 300 kuvaa.
Lyhyen aikavälin päämääränä retkellä oli tarkoitus saada kuvattua saaresta vapaasti käytettäviä kuvia Wikimedia Commonssiin ja se oli myös osa meidän Wiki Loves Monuments -kilpailun ohjelmaa. Laajempi tarkoitus oli myös saada aineistoa saaresta kertoviin Wikipedia-artikkeleihin.
Saaren historia suljettuna saarena on myös kutkuttavan mielukuvitusta herättävä. Suurkiitokset opastuksesta. Saari on myös väistämättä tulevaisuudessa suurten muutosten edessä ja ainakin itseäni kiinnostaa nähdä 5, 10 tai 20 vuoden päästä miten Vallisaari ja vieressä oleva Kuninkaansaari on avaamisen jälkeen muuttunut.
Ollaanko onnistuttu säilyttämään saaren ainutlaatuista luontoa, miten turismi väistämättä näkyy saarilla tai onko saarista tullut Suomenlinnan tapainen alue jossa koko ympäristö on muotoutunut sen ympärille, että se kestää vierailijoiden määrän.
Wiki Loves Monuments -kilpailu jatkuu vielä ensi maanantaihin joten kilpailuun ehtii vielä mukaan! Lisäksi vaikka kilpailun teema on Pyhä paikka, niin kaikkia luetteloissa olevia kulttuuriperintököhteita voi kuvata.
Tukholma, 1938 Gunnar Herbert Lundh – 2019 Vahur Puik. Uudessa kuvassa on Wikimania 2019-tapahtuman osallistujia.
Valokuvataiteen museossa järjestetään 5.9. 15-17 Pyhä paikka valokuvassa -työpaja. Työpajassa esittelemme kuinka Wikimedia Commonsissa olevien valokuvien kuvailutietoja voi parantaa ja pohdimme sensitiivisyyttä valokuvassa.
Tapahtuman päätteeksi järjestetään kuvausretki, jossa jälleenvalokuvataan vanhoja valokuvia. Jälleenvalokuvauksen ideana on toisintaa vanhassa valokuvassa oleva tilanne tai paikka uudessa valokuvassa.
Reitti
Retki alkaa museossa lyhyellä selostuksella siitä, mitä jälleenvalokuvaus on. Sen jälkeen siirrymme noin 17:20-17:30 Kaapelitehtaan pihalle harjoittelemaan käytännössä jälleenvalokuvausta. (A) Mikäli ryhmä on riittävän iso, niin yritämme myös toisintaa kuvan Breznevin käynnistä kaapelitehtaalla.
Kaapelitehtaalta siirrymme entisen Alkon tehtaan (nykyinen Helsingin oikeustalo) ja Salmisaaren voimalaitoksen väliselle Tallberginkadulle ottamaan lisää jälleenvalokuvia ennen kuin aurinko laskee Alkon tehtaan taakse noin klo 18:10. (B, C)
Salmisaaren voimalaitokselta siirrymme Kellosaaren lentosataman sijaintipaikalle, jonka hangaari oli 1990-luvulle saakka olemassa nykyisen Kellosaarenpuiston kohdalla (D). Retki päättyy tänne noin 19:00.
Reittikartta
Reitti A.) Kaapelitehdas, B/C.) Salmisaaren voimala, D.) Kellosaarenpuisto
Jälleenvalokuvaukseen voi käyttää Ajapaikin Android -ohjelmaa, joka näyttää puhelimessa lähimmät valokuvat. Muille puhelimille meillä on kännykkäkartta, joka näyttää vanhojen kuvien sijainnit, sekä nippu vanhoja valokuvia paperilla.
Käynnistä ohjelma ja kirjaudu ohjelmaan tekemällä uusi tunnus.
Ohjelma tukee kirjautumismuotona myös Google ja Facebook -kirjautumista
Valitse lähimmät kuat -luettelosta kuva
Ota kuva klikkaamalla pyöreää nappia
Voit säätää kameratilassa vanhan kuvan läpinäkyvyyttä liikuttamalla ruutua näytön pitkän sivun suuntaisesti.
Voit säätää vanhan kuvan kokoa sormien “saksiliikkeellä”
Saat tallennettua kuvan klikkaamalla pyöreää ikonia uudestaan
Esikatseluruudussa voit poistaa kuvan roskis-ikonilla ja ladata sen pilveen pilvi-ikonilla.
Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu
Syyskuussa on meneillään Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu johon voit osallistua kuvaamalla ennalta määrättyjä kulttuuriperintökohteita TAI sitten jälleenvalokuvaamalla vanhan kuvan.
Kulttuuriperintökohteet
Etsi kuvattavia kohteita kuvattavien kohteiden listoilta. Ne on järjestetty maakunnittain ja kunnittain. Kun olet löytänyt kohteen, voit ladata kuvan sen yhteydessä olevan linkin kautta syyskuun aikana.
Voit etsiä kuvauskohteesi ja ladata kuvasi myös Monumental-karttasovellusta käyttämällä kännykässä tai tietokoneella.
Jos kulttuuriperintökohde ei ole kuvattavien kohteiden listalla, mutta se löytyy Museoviraston palvelusta kyppi.fi, voit ladata sen erillisellä latauslomakkeella.
Jälleenvalokuvaus
Mikäli kuvaat Ajapaikilla Android -ohjelmalla, niin tallenna kuva pilveen
Mikäli kuvaat jollain muulla tavoin, niin tallenna kuva tällä lomakkeella Wikimedia Commonsiin ja lisää lomakkeeseen linkki alkuperäisene kuvaan.
Seuraava tapahtuma
Lauantaina 14.9. Vallisaaressa järjestetään valokuvauskävely, jossa saaren vanha asukas kertoo saaresta. Samalla valokuvaamme saaren rakennettua kulttuuriperintöä ja jälleenvalokuvaamme vanhoja valokuvia. Lähtö retkelle on kello 12 JT-linesin laiturista kauppatorilta. Opastuksen pituus Vallisaaressa on 2 tuntia ja se alkaa Vallisaaressa noin 12.20 Luotsitalolta.
Wikimedia Finland is organizing a month-long Wikipedia Women in Red contest this April to increase the number of articles about women and non-binary people. In honor of the UN International Year of Indigenous Languages, articles can be created and edited not only in Finnish, but also in all three Saami languages spoken in Finland: Northern Saami, Inari Saami, and Skolt Saami.
HELSINKI, FINLAND April 15th, 2019 The gender balance of articles in Wikipedia does not accurately reflect the gender balance of our society. Of all the biographies in the Finnish Wikipedia, only 19% of them are about women. This bias mainly stems from editors working on subjects they are interested in. In addition, the most important sources of information for Wikipedia articles — written material and the media — focus on the achievements of men. As the majority of editors are men, this has the effect of replicating the gender bias already written into history books.
While the situation in the Northern Saami Wikipedia is better, only slightly more than 30% of its articles are about women. The Inari and Skolt Saami Wikipedia incubator projects appear to be stellar examples of bridging the gap, but in reality, the only reason for more than 50% of their articles being about women is because there are very few articles, to begin with. Non-binary people fare even worse in these projects. The Northern Saami Wikipedia has one article about a non-binary person, while the Inari and Skolt Saami incubators have none.
Fixing the gender bias of articles is taken seriously by the entire Wikipedia community around the world. For example, the English Wikipedia’s Women in Red project has successfully raised the percentage of articles about women in the last four years from 15% to just shy of 18%. Wikimedia Finland has led the way here in Finland. In 2016, Wikimedia Finland and the Main Library of the University of Helsinki organized the 100 Women edit-a-thon where 100 articles about distinguished women were written in a single day. The month-long Finnish Women in Red competition in 2018 ended with more than 950 new articles about women having been written. The next month, Wikimedia Finland and the Swedish Embassy in Finland organized Wikigap Day, where even more articles about women were written.
Inspired by last year’s successes, Wikimedia Finland is organizing the competition again this year. The 3 highest ranked contributors based on points earned during the competition will win a Museum Card (Museokortti) and dinner after the chapter’s spring meeting. Anyone may participate in the competition by creating a user account in Wikipedia, registering for the competition on the competition page in the Finnish Wikipedia, and by contributing to articles about women or non-binary people in Finnish or one of the Saami languages listed above.
The name of the competition comes from links without articles in Wikipedia being red. Once an article has been created for a topic, this is depicted by a blue link. The goal of the competition is to turn as many of the red links for articles about women and non-binary people blue as possible.
Naisten ja muunsukupuolisten osuutta Wikipedian henkilöartikkeleista pyritään lisäämään koko huhtikuun kestävällä Punaisten linkkien naiset -kilpailulla. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi artikkeleita voi kirjoittaa suomen lisäksi myös pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi.
Wikipedian artikkelien sukupuolijakauma ei kuvasta todellisuutta: suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain alle 19 prosenttia kertoo naisista. Vääristymä johtuu paljolti siitä, että Wikipediaa muokkaavat vapaaehtoiset omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Wikipedian tärkeimmät lähteet, kirjallisuus ja media, painottuvat miesten saavutuksiin. Kirjoittajakunnan enemmistö on miehiä ja tämä on omiaan toisintamaan miesvaltaista historiankirjoitusta.
Tilanne pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa on suomenkielistä parempi, mutta sielläkin vain päälle 30 % artikkeleista koskee naisia. Inarin- ja koltansaamen testiwikipedioiden tilanne näyttää loistavalta, mutta yli 50% saavutus johtuu artikkeleiden vähäisestä määrästä. Muunsukupuolisista henkilöistä on yksi artikkeli pohjoissaamenkielisessä Wikipediassa, mutta muissa saamenkielisissä Wikipedioissa ei ole vielä yhtään.
Artikkelien vääristymien korjaaminen otetaan vakavasti koko kansainvälisessä Wikipedia-yhteisössä. Englanninkielisen Wikipedian Women in Red -projekti on saanut reilussa neljässä vuodessa nostettua naisista kertovien artikkelien osuuden 15 prosentista lähes 18 prosenttiin.
Suomessa työtä on vetänyt Wikimedia Suomi. Kaisa-kirjaston kanssa järjestettiin vuonna 2016 sata naista -tapahtuma, jossa kirjoitettiin päivän aikana sata eri aloilla ansioituneista naisista kertovaa artikkelia. Vuonna 2018 Punaisten linkkien naiset -kilpailussa luotiin kuukauden aikana yli 950 uutta naisista kertovaa artikkelia. Toukokuussa 2018 pidettiin Ruotsin suurlähetystön kanssa Wikigap-päivä, jonka aikana kirjoitettiin lisää eri naisista.
Viimevuotisten menestysten innoittamana Wikimedia Suomi järjestää kilpailun uudelleen tänä vuonna. Kolme kilpailussa eniten pisteitä kerännyttä saavat palkinnoksi Museokortin, ja lisäksi heille tarjotaan illallinen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Kuka tahansa voi osallistua luomalla käyttäjätunnuksen Wikipediaan, ilmoittautumalla osallistujaksi kilpailusivulla ja muokkaamalla naisista ja muunsukupuolisista kertovia artikkeleita.
Kilpailun nimi on peräisin siitä, että Wikipediassa linkki on punainen, mikäli artikkelia, johon linkki johtaa, ei ole olemassa. Kun artikkeli sitten on olemassa, linkki on sininen. Tavoitteena on siis muuttaa mahdollisimman monen naisen ja muunsukupuolisen punainen linkki kuukauden aikana siniseksi.