Elokuussa 2023 irakilainen Omar oli poistumassa työnhakuun liittyvästä tapaamisesta silloisesta TE-toimistosta Vantaan Tikkurilasta.
Pysäköintipaikalla hänet pysäytti tuntematon mies. Omarin mukaan mies esittäytyi suojelupoliisin (supo) työntekijäksi ja pyysi kutsumaan itseään Timoksi.
Samalla hän vilautti poliisin henkilökorttia, peittäen kuitenkin nimensä ja tunnisteensa sormillaan.
Omar kertoo tämän olleen alkusysäys lähes kaksi vuotta kestäneelle värväysyritykselle.
Omar kertoo videolla, millä tavalla supo lähestyi häntä:
Omar ei ole miehen oikea nimi. Omarin ja hänen perheensä turvallisuuden takaamiseksi hän esiintyy tässä jutussa anonyyminä.
Omarin tarina on harvinainen kuvaus vallasta, jota suojelupoliisi käyttää tehdessään kansalaishakemuksen jättäneiden turvallisuusselvityksen. Yle on tutustunut Omarin kertomusta tukeviin asiakirjoihin ja haastatellut tapauksen tiimoilta hänen vaimoaan ja hänen asianajajanaan toiminutta Ville Puntoa.
Omar on kertonut tarinansa useita kertoja yhtenäisesti ja on sittemmin poistunut maasta perheensä kanssa. Yle ei ole kuitenkaan voinut riippumattomista lähteistä varmistaa kaikkia Omarin väitteitä.
Suojelupoliisi sanoo, ettei se käy kauppaa kansalaisuuden edistämisellä.
Viestit allekirjoitettiin tunnuksella ”TE”
Omarin mukaan suojelupoliisin työntekijäksi esittäytynyt Timo tarjosi hänelle yhteistyötä, jossa hänen tuli kerätä tietoa kahdesta aiemmin tuntemastaan irakilaismiehestä. Heidän epäiltiin liittyvän terrorismiin.
Omarin mukaan häntä pyydettiin ystävystymään irakilaismiesten kanssa uudelleen ja raportoimaan heidän tekemisistään suojelupoliisille.
– Kysyin, onko pakko, ja sanoin, etten halua ongelmia, kertoo Omar.
Omarin mukaan Timoksi esittäytynyt henkilö kertoi pitävänsä yhteyttä Omariin ja allekirjoittavansa viestinsä tunnuksella ”TE”. Tunnus viittasi silloiseen TE-toimistoon, jonka ulkopuolella he olivat kohdanneet.
Omarilla ei ole enää viestejä tallella. Hän kertoo, että eräänä aamuna hänen puhelimensa oli käynnistynyt uudelleen ja samalla sieltä olivat kadonneet kaikki tiedot. Omarin vaimo kertoo Ylelle kuitenkin nähneensä viestejä ja kuulleensa miehensä saamia yhteydenottoja ennen puhelimen tyhjentymistä.
Omar ei puhunut tapauksesta perheensä ja asianajajansa lisäksi kenellekään, koska pelkäsi turvallisuutensa puolesta.
Timo ilmaantui pian sen jälkeen, kun Omar oli jättänyt kansalaisuushakemuksen ja käynyt siihen liittyvässä suojelupoliisin kuulustelussa.
Kuulustelussa keskustelu oli kääntynyt nopeasti Omarin tuntemiin irakilaismiehiin. Omar oli kertonut, että hän oli tutustunut miehiin Suomessa grillijuhlissa joitain vuosia aiemmin. Hän oli pitänyt jonkin aikaa heihin yhteyttä, mutta sanoi myös kuulusteluissa, että ei enää halunnut olla heidän kanssaan tekemisissä.
Omar pitää kyseisiä irakilaismiehiä vaarallisina. Hän pelkäsi perheensä vuoksi, jos lähtisi yhteistyöhön. Hänellä on suomalainen vaimo ja pieniä lapsia.
Tämä on pomolta terveisiä
Tikkurilan tapaamisen jälkeen ”TE” otti yhteyttä puhelimitse. Omar kertoo kieltäytyneensä yhteistyöstä toistuvasti, mutta yhteydenotot jatkuivat. Seuraavan kahden vuoden ajan Omar kertoo miehen ilmaantuneen autollaan säännöllisesti paikkoihin, joissa Omar liikkui.
Muutaman tapaamisen jälkeen Omar kertoo miehen ojentaneen hänelle kirjekuoren.
– Hän sanoi, että tämä on pomolta terveisiä, Omar muistelee.
Omar näyttää kartalta, mihin hänelle tuotiin rahaa:
Kuoressa oli 350 euroa viidenkympin seteleinä. Vastaava tilanne toistui myöhemmin, jolloin summa oli tuhat euroa. Omarin mukaan Timo sanoi rahojen antamisen perusteena olevan hänen käyttämänsä aika. Omarin vaimo kertoo nähneensä rahat.
Lähes kahden vuoden yhteydenpidon jälkeen Omar sai puhelun, jossa kerrottiin suojelupoliisin antaneen hänestä lausunnon Maahanmuuttovirastolle. Pian tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto teki kielteisen päätöksen ja määräsi Omarin poistumaan maasta perusteenaan hänen muodostamansa turvallisuusuhka.
Yle on tarkistanut Omarin taustat. Hänet on tuomittu pahoinpitelystä vuonna 2018 sakkorangaistukseen. Rangaistusta ei ole mainittu perusteena Omarin maasta poistamiselle.
Yle on tutustunut myös Maahanmuuttoviraston päätöksiin sekä hallinto-oikeuteen tehtyyn valitukseen, jonka Omar on laatinut asianajaja Ville Punton avustuksella.
Omar on sittemmin poistunut perheineen Suomesta, mutta halusi tuoda tapauksensa julkisuuteen.
Supo: Tietolähteeksi ryhtyminen on vapaaehtoista
Suojelupoliisin turvallisuusselvitysosaston osastopäällikkö Ilkka Hanski ottaa vastaan viraston uusissa tiloissa Kaartinkaupungissa. Hänen on vaikea uskoa, että suojelupoliisi olisi toiminut Omarin kertomalla tavalla.
– Emme käy kauppaa oleskeluluvan tai kansalaisuuden edistämisellä. Se olisi myös tyhmää, koska sellaista ei voi luvata, Hanski sanoo.
Hanskin mukaan tietolähdetoiminnasta, jossa henkilö tarjoaa Supolle merkityksellistä tietoa luottamuksellisessa suhteessa, voidaan maksaa korvauksia, mutta ei antaa vastineita oleskeluluvan muodossa.
Hanski arvioi, että kyseessä voi olla väärinymmärrys.
– Jos meidän yhteydenotot koetaan ahdistavia tai painostavia, niin se on meiltä ammatillinen epäonnistuminen. Tietolähteen ryhtyminen on aina vapaaehtoista ja siitä voi luopua milloin tahansa haluaa.
Suojelupoliisin turvallisuusselvitysosaston päällikkö Ilkka Hanski selittää videolla, miten supo varmistaa, että yhteydenottoja ei koeta painostavina tai uhkaavina.
Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan kiristäminen on tiedustelupalvelujen värväysyrityksissä maailmalla yleistä, mutta hän ei ole kuullut sellaisesta Suomessa.
Omar ei saa jäädä Suomeen
Omar on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen asianajajana Ville Punton avustuksella. Punto on edustanut useita asiakkaita, joista suojelupoliisi on antanut vastaavanlaisen lausunnon.
Varsinainen uhkailu oleskeluluvan kanssa on kuitenkin harvinaista, mutta yksi tapaus on ollut julkisuudessa aiemmin. Tapaus herätti julkisen keskustelun supon toiminnasta.
Vuonna 2006 somalialaismies kertoi mediassa supon yrittäneen värvätä hänet tiedonhankkijaksi lupaamalla vastineeksi tukea kansalaisuushakemukseen. Hieman sen jälkeen kun hän kieltäytyi supon tarjouksesta, hän sai kielteisen kansalaisuuspäätöksen.
Viime vuonna suojelupoliisi antoi Maahanmuuttovirastolle 53 lausuntoa, joissa henkilö arvioitiin turvallisuusuhaksi. Turvallisuusuhaksi arvioitujen määrä on kaksinkertaistunut 2020-luvun alusta. Nousua selittää osittain lainsäädännön kiristyminen. Nykyään kansallinen turvallisuus voi olla peruste myös pakolaisaseman tai pysyvän oleskeluluvan lakkauttamiselle.
Asianajaja Ville Punton mukaan järjestelmässä on perustavanlaatuinen ongelma, koska asianomainen ei saa tietää, miksi häntä pidetään turvallisuusuhkana.
– Nämä ihmiset ovat aina yhtä ymmällään. He haluaisivat kysyä supolta, mitä he ovat tehneet väärin, Punto sanoo.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat on uutisoinut Venäjän Pohjois-Kaukasiasta lähtöisin olevista miehistä, jotka eivät tiedä, miksi supo on arvioinut heidät riskiksi kansalliselle turvallisuudelle.
Suojelupoliisi perustelee salassapitoa yleisesti lähteiden suojelemisella. Riskinä on, että uhaksi katsottu henkilö voisi päätellä, keneltä tai miten häneen kohdistuva tieto on saatu.
– Jos henkilö saa lausunnon perustelut, hän voi mahdollisesti päätellä niistä tiedustelutietoja ja -menetelmiä. Tämä vaarantaisi suojelupoliisin kyvyn hoitaa perustehtäväänsä eli kansallisen turvallisuuden suojelemista, sanoo Hanski.
Punto pitää tilannetta oikeusjärjestelmän rapautumisena. Hänen mielestään ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mihin heitä koskevat päätökset perustuvat.
Ongelmallista hänen mukaansa on myös se, että Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus noudattavat lähes poikkeuksetta supon lausuntoa.
Asianosainen ei saa riittävästi tietoa supon väitteistä puolustautumista varten, ja viranomaiset suhtautuvat supon tietoihin kyseenalaistamatta.
Omar epäilee, että häntä rangaistiin kieltäytymisestä tietolähteeksi. Asianajaja Punto ei sulje tätä pois.
– On vaikea olla ajattelematta, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Ensin yritetään värvätä, sitten tulee kielteinen lausunto. Koska emme näe lausuntoa, emme voi tietää varmasti, Punto toteaa.